Epidemian jälkihoito voi kestää vuosia

Kun pandemia iskee, se vie uskon ja luottamuksen ihmisen ja tieteen kaikkivoipaisuuteen. Pahimmillaan pandemia pistää meidät polvilleen niin kansakuntana kuin maailmanakin, ja vieläpä lähes samanaikaisesti. 

Jokaisen yrityksen johdon pitäisi pystyä varautumaan siihen, että 10–20 vuoden välein elämä muistuttaa rajallisuudellaan. Epidemia- ja pandemiahistoria on hyvä tuntea. Se lisää varmasti  halukkuutta varautumissuunnitelman laatimiseen. 

Ihmisen luottamus itseensä, luotuihin järjestelmiin ja palvelujen toimivuuteen perustuu pääasiassa hänen omana elinaikanaan kertyneisiin kokemuksiin. Sama pätee pitkälti myös yrityksiin, niitähän johtavat ihmiset. Uudelle johtajasukupolvelle jokin kohdalle osuva kriisi on kuitenkin aina ”se ensimmäinen”. Yritysmuisti voi olla jopa ihmismuistia lyhyempi. 

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Historian pitäisi opettaa

Helppo sanoa, että historia opettaa, mutta vaikea uskoa, että niin todellakin on. Niin kauan kuin salama ei polta omaa taloa, uskomme olevamme turvassa. Olisi kuitenkin paras varautua kaikin keinoin siihen, että ukkosenjohdattimet ovat itsellä kunnossa seuraavan salaman varalta.

Toiseen aaltoon on pandemian kyseessä ollessa varauduttava. Sen vastatoimista ei ainakaan kannata luopua liian aikaisin. Pandemian keston musertava vaikutus yritykseen on riippuvainen siitä, kuinka sen taltuttamiseksi tai hidastamiseksi päätetyt keinot purevat.

Valitettavaa on, että pandemian uhriksi joutuvalla yrityksellä itsellään on hyvin pienet mahdollisuudet poikkeusoloissa vaikuttaa valtiovallan määräämiin rajoituksiin. Ja pandemian niskan taittaminen voi kestää jopa kuusi kuukautta. Aluksi rauhoitellaan ja annetaan positiivisempia ennusteita, mutta 120 päivää muuttuu ennusteissa pian 160 päiväksi, sitten ehkä 180 päiväksi, ja sitten puhutaankin jo maailman laajuisesta finanssikriistä. 

Liikkumis-, asioimis- ja aukioloaikojen rajoitusten pituus määrittelee pandemian edetessä sen ketkä siitä selviävät. Ja ne jotka selviävät jollakin tavoin jaloillaan, voivat varautua 2–3 vuoden toipumisaikaan. 

Virukset muuntautuvat    

Pari edellistä vuosisataa voivat tuntua kaukaisilta, mutta ne voivat olla myös hieman muuntautuneina juuri meneillään. Historia toistaa itseään, mutta ei identtisesti. Se muuntuu kuten viruskin. 

Lähes tarkalleen 100 vuotta ennen vuoden 2020 aikana levinnyttä koronavirusta (COVID-19) maailmaa runteli espanjantauti. Vuosina 1918-20 sen arvioidaan tappaneen jopa 50 miljoonaa ihmistä. Suomessa kuolleita oli noin 25 000. Silloin ei ollut turvaverkkoja, ei  jättimäisiä pelastuspaketteja eikä rokotteita. Rokotteen puute uuden tuntemattoman viruksen taltuttamiseen on yhä ongelma. 

Muita viime vuosisadan vakavia pandemioita ovat vuoden 1957-58 aasialainen ja vuoden 1968-70 hongkongilainen, joista ensimmäinen surmasi pari miljoonaa ja jälkimmäinen noin miljoona ihmistä maailmassa. 

Pienenneet luvut todistavat lääketieteen edistyksestä, mutta myös yhteiskuntien kehityksestä. Suomessa aasialaiseen sairastui kolmannes kansasta, ja tauti vaati 1300 kuolonuhria. Hongkongilaiseekin menehtyi yli 1000 suomalaista. Aasialainen oli ensimmäinen pandemia, jonka aiheuttaman keuhkotulehduksen hoitoon käytettiin antibiootteja.

Influenssaepidemioita esiintyy vuosittain, mutta toisinaan ilmaantuu aiemmista ratkaisevasti poikkeavia viruksia, jotka aiheuttavat rajuja maailmanlaajuisia epidemioita. Jo vuosisatoja sitten, 1300-luvulla, musta surma levisi Aasiasta Eurooppaan kaupankäynnin ja löytöretkeilyn välityksellä.

Uudempien pandemioiden syy on sama. Kauppa on globaalia, samoin turismi, tuo nykyajan massalöytöretkeily. Tuttua on myös se, että influenssaepidemiat saavat yleisimmin alkunsa Aasiasta.

Toinen aalto vaanii

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana todettiin, että virus jää kiertämään maailmalle, se ei suinkaan katoa silloin, kun se katsotaan Suomessa voitetuksi. Eri maissa virukset kiertävät eri aikaan ja eri volyymilla riippuen torjuntatoimien tehokkuudesta.

Virus ei tunne maiden rajoja ja erilaisia rajoituksia ihmisten liikkumiseen ja kaupankäyntiin voidaan tästä syystä tarvita pitkäänkin. Naapurimaiden ja kauppakumppaneiden tilanne määrittelee silloin kotimaan toimia. Normaaliin tilaan palaaminen vie aikaa.

Taloustieteilijöiden mielestä ”normaaliin palaamisesta” puhuminen on vaikeaa, koska samaan tilanteeseen, mistä lähdettiin, ei enää palata. Vaikka bisneksen rajoitukset löystyisivätkin, ihmisten käyttäytymisen muutos vie pitemmän ajan.

Suomen taloushistoriaan perehtynyt yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta totesi Ylen haastattelussa (4.4.20) pandemian jälkeisestä ajasta näin:

”Ei ole yhtään varmaa, että ihmiset uskaltautuvat kodeistaan ulos ja ryhtyvät kuluttamaan entiseen malliin. Siinä voi mennä aikaa ennen kuin ihmiset uskaltavat taas luottaa siihen, että on turvallista toimia, ja että myös kauppakumppanit luottavat toisiinsa.” 

Epänormaalista tulee normaalia

Pandemian pitkittyessä syntyy uusi normaali. Poikkeuslakien rajaamasta epänormaalista elämästä tulee normaalia. Ihmiset sopeutuvat. Jos poikkeustilan tuomat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset jatkuvat kauan, niitä luultavasti ryhdytään rikkomaan silläkin uhalla, että riski sairastua kasvaa. Tämä puolestaan vauhdittaa toisen aallon etenemistä.

Pandemian eriaikaisuudesta eri maissa johtuen matkustusrajoitusten pitkittymisellä voi olla vakavia vaikutuksia yritysten väliseen kaupankäyntiin. Muissa maissa olevien työntekijöiden tilanne voi poiketa oman maan tilanteesta. Myös ulkomaille suuntautuvat työmatkat ja sopimusten tekeminen voi mutkistua. 

Koronapandemia todisti, kuinka suuri osa työntekijöistä saattoi siirtyä etätyöhön kotiin. Monessakaan yrityksessä ei kuitenkaan ole luotu varautumissuunnitelmaa, miten etätöihin siirrytään ja millaiset ovat etätyön yksityiskohtaiset sopimukset.

Jo yksin työntekijöiden tapaturmavakuutusten ajantasaisuus etätyöolosuhteissa joudutaan tarkistamaan. Entä jos työtapaturma sattuu etätyössä kotona, kuka on vastuussa ja mikä vakuutus on voimassa? Entä jos työpaikalla on työajan seuranta? Entä jos työntekijän etuisuuksiin kuuluu lounasseteli, mutta ravintolat ovat kiinni tai lähistöllä ei ole edes noutoravintolaa. Entä jos…

Toisen aallon tullessa varautumissuunnitelman pitäisi olla valmis.